Arviointi ammatillisessa perusopetuksessa

Laissa (L 630/1998, 787/2014, 24§) määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tieto opiskelijan osaamisesta, sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Siihen sisällytetään toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25a§).

Arvioinnin tehtävät

Sen lisäksi mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseksi, tuetaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa; sen kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä.

Arviointi tuottaa tietoa, opiskelijoiden osaamisesta; opiskelijalle itselleen, opettajalle, työnantajalle sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.

Arvioinnin tiedottamisen päätehtävänä on se, että kaikki arviointiin osallistuvat ovat tietoisia vastuista ja velvollisuuksista, joita opiskelijan arviointi heille tuo. Ennen osaamisen arviointia:

1. Opiskelija saa tietoonsa, mitä osaamista suorituksissa edellytetään
2. Mitä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet
3. Mitkä ovat arvioinnin kohteet ja kriteerit
4. Miten todistuksen tuleva arvosana muodostuu

Oppimisen arviointi:

Arvioinnin tehtävänä on kannustaa, motivoida ja ohjata opiskelijaa opintojen aikana. Oppimista arvioidaan antamalla suullista ja kirjallista palautetta. Opettajan tehtävänä on tukea arvioinnilla opiskelijan ammatillista kasvua. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen, arvosanoja ei anneta. Oppimisen arvioinnin tärkein tehtävä on oppimisen etenemisen seuraaminen ja toisena on itsearvioinnin kehittäminen.

Osaamisen arviointi:

Tavoitteena on koota tietoa opiskelijan saavuttamasta osaamisesta. Koulutuksen järjestäjä laatii opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelman. Perustutkintojen perusteissa on määritelty tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet sekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit tasolle T1, H2, K3.

Ammatillisen tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet on määritelty oppimistuloksina ( tiedot, taidot, osaaminen, pätevyys).

Ammatillisen tutkinnon osien arviointi
1. Työprosessin hallinta (arvioidaan työnkokonaisuuden toteutumista, itsenäisyyttä, vastuuta työn toteutumisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida onnistumista).
2. Työmenetelmien, -välineiden ja –materiaalien hallinta (miten osaa käytättää työhön kuuluvia työvälineitä, koneita, työmateriaali).
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta (osaa soveltaa sitä tietopohjaa, mikä kuhunkin työvaiheeseen liittyy).
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot (neljän taidon hallinta)
- Oppiminen ja ongelmaratkaisu
- Vuorovaikutus ja yhteistyö
- Ammattietiikka
- Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen:

Osaamista voidaan hankkia eri tavoin (koulu, työelämä, perhe, harrastus, tiedonvälityksen kautta tapahtuva arkioppiminen) eli Formaalin (virallisen) koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnustaminen. Epäviralliseen (nonformaaliseen) koulutukseen osallistuminen ja arkioppiminen (informaalinen) ja niistä saavutettujen oppimistulosten ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan, arkioppimisessa hankittu osaaminen tulee saada näkyväksi ja siten tunnustaa koulutusjärjestelmässä.

Kyse on siitä millaista osaamista opiskelija on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla tai aikaisemmin tehdyllä työllä. Aikaisemmin hankittua verrataan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista. Opiskelijan aikaisemmin muualla suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.

Osaamisen arvioinnista päättäminen

Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Arvosanan päättävät, opettaja, työelämän edustaja, oppilas ja se annetaan osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla 1-3. Arvioinnin perustelut kirjataan, arviointilomakkeelle. Arviointi aineisto säilytetään vähintään 6 kk ajan arvosanan antamisesta (A 799, 11§). Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaa ja oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö.

Lähteet
Opetushallitus. 2008. Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä. Helsinki: OPH
Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas – Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:11. Helsinki: OPH

Arviointi ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulut kuuluvat korkeakoulujärjestelmään, jonka ne muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on tarkoitus täydentää toisiaan. Yliopistoissa annettava opetus korostaa tieteellistä tutkimusta, kun taas ammattikorkeakoulun opetuksessa korostuu työelämäyhteydet ja alueellinen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tulisi luoda toimivia työelämäyhteyksiä, joiden kautta ammattikorkeakoulujen tulisi muodostua koulutus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksiksi. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenne on kaksiportainen; ammattikorkeakoulututkintoja (AMK) ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK). Ammattikorkeakouluopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.

Ammattikorkeakoulua ohjaavat lait ja asetukset sekä tutkintosääntö. Ammattikorkeakouluasetuksen muun muassa opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta ja arvioinnista annetaan tarkempia määräyksiä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Esimerkiksi arviointiin liittyvien tarkentavien määräysten antaminen tutkintosäännöllä on perusteltua. Tutkintosäännön hyväksyy ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun hallitus.

Arviointi opettajan opiskelijalle oppimistuloksista antamaa palautetta. Arviointi ei saa olla itsetarkoitus, vaan sen pitää johtaa toimenpiteisiin oppimisen parantamiseksi ja osaamisen kehittymiseksi. Eettisesti kestävän arvioinnin pitää lisätä itseluottamusta eli vaivaannuttavaa oppivaa yksilöä. Arviointi on myös laadullista palautetta oppimisen edistymisestä, kun taas arvostelu tähtää numeeriseen, määrälliseen tietoon. Arviointi ja arviointiperusteiden suunnittelu edellyttävät vahvaa pedagogista osaamista.

Opetussuunnitelmaa voidaan pitää oppilaitoksen toimintasuunnitelmana, jolla konkretisoidaan oppilaitoksen tavoitteet. Opetussuunnitelma ja opettajan ammattitaito sekä kokemus luovat edellytykset oppilaitoksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetussuunnitelman voidaan ajatella antavan opettajalle hyvät lähtökohdat opintojakson sisältöjen tarkempaan rakentamiseen ja menetelmien valintaan kuten myös oppimisen arviointiin.

Ammattikorkeakouluissa arviointi on tarkoitettu opetuksesta vastaava opettajan suoritettavaksi. Jos opettajia on useampia, niin nämä päättävät arvioinnista yhdessä. Arvioinnista päättäminen on kaikissa tapauksissa opettajan toimivaltaan kuuluva asia eikä ulkopuolisilla asiantuntijoilla ole mahdollisuutta osallistua arviointiin. Ammattikorkeakoulun opettaja voi kuitenkin pyytää (ei velvollisuutta) työ- tai elinkeinoelämän edustajalta lausunnon opiskelijan menestyksestä käytännön työtehtävistä, mikäli opettaja katsoo tämän tarpeelliseksi.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto siitä, kuinka arviointiperusteita on sovellettu hänen opintosuoritukseensa. Tutustuessaan oman opintosuorituksensa arviointiin opiskelija saa tietää, mitkä seikat ovat vaikuttaneet hänen arviointiinsa ja millä tavoin. Arvioinnin perustelujen saamisen jälkeen opiskelija pystyy harkitsemaan, onko asiassa tarpeen hakea oikaisua. Oikaisu koostuu arviointipäätösten itseoikaisusta, opintosuoritusten oikaisumenettelystä ja hallintokantelusta.

Blogiteksti: Laura Jäppinen ja Vilrpi Björkman