AMMATILLISEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS

RAHOITUS NYT

Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä; ne rahoittavat ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu ammattikorkeakoulujen kesken pääosin laskennallisesti suoritteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 

Vuoden 2018 alusta tulee voimaan iso muutos ammatillisen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmään. 

Päällekkäisyyttä poistetaan (tutkinnon suorittajan näkökulmasta). Vuorovaikutusta työelämän kanssa lisätään (oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus). Koulutuksen järjestäjille lisää vapautta ja erillisiä rahoituskanavia puretaan. 

Uusi ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitusjärjestelmä koostuisi neljästä elementistä: perus-, suoritus-, vaikuttavuus- ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallissa tunnistettaisiin ja otettaisiin porrastustekijöillä huomioon koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Rahoituksella ohjattaisiin ja tuettaisiin tulokselliseen ja tehokkaaseen opiskeluun sekä kannustaisiin oppisopimus- ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjälle ja siitä pyrittäisiin tekemään mahdollisimman ennakoitavaa, laskennallista ja yleiskatteellista. 

Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla ja tätä ohjausjärjestelmää uudistetaan tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. 

LÄHDE: Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi, 28.9.2015

Blogiteksti: Kaisa ja Juha

Ammatillisen koulutusorganisaation ja ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen

Pidimme yhdessä opetustuokion yllä olevasta aiheesta. Aihe on mielenkiintoinen, koska varsinkin ammatillisella puolella tulevat Reformin myötä tulevat uudistukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi sekä opiskelijoiden että opettajien toimintaympäristöön. Käsittelimme opetustuokiossamme aluksi ammattikorkeakoulun hallinnon ja opintojen rakenteet. Rahoitushan oli jo käsitelty aiemmin aamupäivällä.

Ammattikorkeakoulun osalta tulevaisuudessa keskeinen tekijä on se, että niiden valta ja vastuu korostuvat niiden omistusrakenteen ja yhtiömuotoisen hallinnon tuomilla mahdollisuuksilla. Ne pystyvät jatkossa tekemään opetussuunnitelmissa melko itsenäisiä päätöksiä ja vastaamaan niiden toteutuksesta. Niiden hallintomalli on hyvin lähellä ns normaalin osakeyhtiön mallia. Toki voittoa ne eivät saa tuottaa eivätkä jakaa omistajilleen osinkoja, kuten ns normaalit osakeyhtiöt. Ulkopuolinen sijoittajien tuoma rahoitus on ns oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja sen sijoittaja saa samansuuruisena takaisin vasta, kun ammattikorkeakoulu lopettaa toimintansa.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluja Suomessa on Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa 24 kpl ja Poliisiammattikorkeakoulu toimii Sisäasiainministeriön alaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen hallintomalli oli mielestämme tärkeää käydä läpi, koska kuitenkaan meidän opiskelijaryhmästä harva on ollut tekemisissä ko. oppilaitoksiin muuten kuin opiskelijana.

Ammatillinen koulutus on Suomessa ammattikorkeakouluja selkeämmin keskitetyssä ohjauksessa. Niiden valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen valtakunnallisista perusteista vastaa opetushallitus.

Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (alk. 1.8.2015), ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Myös ylioppilaat voivat suorittaa ammatillisia tutkintoja, jolloin opiskeluaika on lyhyempi (2-2,5 vuotta). Ammatillisia perustutkintoja on 52, koulutusohjelmia/osaamisaloja 121. Tutkintojen osia on noin 4 000. Ammatillinen perustutkinnon 180 osaamispisteestä 135 on ammatillisia tutkinnon osia, 35 yhteisiä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja 10 vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yhteiset opinnot vastaavat osin lukion opintoja. Koulutusta järjestää tällä hetkellä 87 eri oppilaitosta.

Parhaillaan tekeillä olevassa reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus, ja nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi, jonka uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Reformin - joka sisältyy osaltaan strategisen hallitusohjelman kärkihankkeisiin - toimintasuunnitelmassa mainitaan seuraavaa: ”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä.”

Blogiteksti: Antti Kumpulainen, Risto Jesoi