AMMATILLISEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS

RAHOITUS NYT

Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä; ne rahoittavat ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu ammattikorkeakoulujen kesken pääosin laskennallisesti suoritteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 

Vuoden 2018 alusta tulee voimaan iso muutos ammatillisen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmään. 

Päällekkäisyyttä poistetaan (tutkinnon suorittajan näkökulmasta). Vuorovaikutusta työelämän kanssa lisätään (oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus). Koulutuksen järjestäjille lisää vapautta ja erillisiä rahoituskanavia puretaan. 

Uusi ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitusjärjestelmä koostuisi neljästä elementistä: perus-, suoritus-, vaikuttavuus- ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallissa tunnistettaisiin ja otettaisiin porrastustekijöillä huomioon koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Rahoituksella ohjattaisiin ja tuettaisiin tulokselliseen ja tehokkaaseen opiskeluun sekä kannustaisiin oppisopimus- ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjälle ja siitä pyrittäisiin tekemään mahdollisimman ennakoitavaa, laskennallista ja yleiskatteellista. 

Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla ja tätä ohjausjärjestelmää uudistetaan tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. 

LÄHDE: Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi, 28.9.2015

Blogiteksti: Kaisa ja Juha