torstai 10. marraskuuta 2016

Ammatillisen koulutusorganisaation ja ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen

Pidimme yhdessä opetustuokion yllä olevasta aiheesta. Aihe on mielenkiintoinen, koska varsinkin ammatillisella puolella tulevat Reformin myötä tulevat uudistukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi sekä opiskelijoiden että opettajien toimintaympäristöön. Käsittelimme opetustuokiossamme aluksi ammattikorkeakoulun hallinnon ja opintojen rakenteet. Rahoitushan oli jo käsitelty aiemmin aamupäivällä.

Ammattikorkeakoulun osalta tulevaisuudessa keskeinen tekijä on se, että niiden valta ja vastuu korostuvat niiden omistusrakenteen ja yhtiömuotoisen hallinnon tuomilla mahdollisuuksilla. Ne pystyvät jatkossa tekemään opetussuunnitelmissa melko itsenäisiä päätöksiä ja vastaamaan niiden toteutuksesta. Niiden hallintomalli on hyvin lähellä ns normaalin osakeyhtiön mallia. Toki voittoa ne eivät saa tuottaa eivätkä jakaa omistajilleen osinkoja, kuten ns normaalit osakeyhtiöt. Ulkopuolinen sijoittajien tuoma rahoitus on ns oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja sen sijoittaja saa samansuuruisena takaisin vasta, kun ammattikorkeakoulu lopettaa toimintansa.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluja Suomessa on Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa 24 kpl ja Poliisiammattikorkeakoulu toimii Sisäasiainministeriön alaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen hallintomalli oli mielestämme tärkeää käydä läpi, koska kuitenkaan meidän opiskelijaryhmästä harva on ollut tekemisissä ko. oppilaitoksiin muuten kuin opiskelijana.

Ammatillinen koulutus on Suomessa ammattikorkeakouluja selkeämmin keskitetyssä ohjauksessa. Niiden valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen valtakunnallisista perusteista vastaa opetushallitus.

Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (alk. 1.8.2015), ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Myös ylioppilaat voivat suorittaa ammatillisia tutkintoja, jolloin opiskeluaika on lyhyempi (2-2,5 vuotta). Ammatillisia perustutkintoja on 52, koulutusohjelmia/osaamisaloja 121. Tutkintojen osia on noin 4 000. Ammatillinen perustutkinnon 180 osaamispisteestä 135 on ammatillisia tutkinnon osia, 35 yhteisiä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja 10 vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yhteiset opinnot vastaavat osin lukion opintoja. Koulutusta järjestää tällä hetkellä 87 eri oppilaitosta.

Parhaillaan tekeillä olevassa reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus, ja nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi, jonka uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Reformin - joka sisältyy osaltaan strategisen hallitusohjelman kärkihankkeisiin - toimintasuunnitelmassa mainitaan seuraavaa: ”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä.”

Blogiteksti: Antti Kumpulainen, Risto Jesoi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti