Mistä ja miten hyvä dialogi rakentuu?

Dialogi- sana muodostuu kreikan kielisistä sanoista dia ja logos. Dia tarkoittaa lävitse tai kautta ja logos tarkoittaa sanan merkitystä, sisältöä tai ajatusta. Dia-logoksen voidaankin ajatella merkityksen tai ymmärryksen virtausta keskustelijoiden lävitse.

Dialogi edellyttää dialogiin osallistujalta dialogitaitoja. Ilman dialogitaitoja keskustelusta voi tulla väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista keskustelua, joka ei tuota uusia oivalluksia tai joka turhauttaa.

Dialogia voidaan pitää kommunikaation muotona, jossa vuorovaikutetaan toisten, mutta myös oman itsensä kanssa. Dialogi ei ole pelkkää keskustelua vaan se on luova prosessi. Tulee erottaa aito dialoginen vuorovaikutus (rakentava vuorovaikutus) rinnakkaisista toisiinsa vaikuttamattomista monologeista (kilpaileva vuorovaikutus).

Dialogi on asioita eri näkökulmista tarkasteleva ja vastaanottava keskustelutapa. Dialogissa luodaan yhteistä ymmärrystä ja se tarkoittaa tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista  ja perehtymistä  johonkin asiaan.

Hyvän dialogin tunnusmerkit

Dialogiin osallistujat ovat keskenään tasavertaisia, kunnioittavat toisiaan ja ovat oikeuden mukaisia toisiaan kohtaan. Osallistuminen on avointa, rehellistä ja on olemassa vilpitön vuorovaikutus. Kaikki osallistuvat aktiivisesti ja jokainen osallistuja on motivoitunut sekä sitoutunut. On luottamuksellinen, kiireetön, utelias ja innostunut ilmapiiri. Jokainen osallistuja on vapaa ennakkoasenteistaan. Dialogin jäsenet tuntevat toisensa tai tutustuvat toisiinsa sekä he muodostuvat ryhmäksi. Jokainen jäsen esittää kysymyksiä ja kysymyksiin vastataan. Käytetään lyhyitä puheenvuoroja. Keskustelu liittyy varsinaiseen opiskeltavaan asiaan. Jokaisella on mahdollisuus puhua sekä kaikkien ideoita puidaan huolellisesti, eikö kenenkään mielipidettä vähätellä tai torjuta. Kaikilla on yhteinen tavoite ja kaikkien osallistujien näkökulmat ovat luomassa kokonaiskuvaa puheena olevasta asiasta. Keskustelussa ilmenee todellista oivallusta.

Hyviä linkkejä liittyen dialogiin:

Blogi

http://dialogipaikka.blogspot.fi/?m=0

Menetelmäkortit

http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/index.html

Dialogilla syvätehoa oppimiseen

http://www3.hamk.fi/dialogi/

Blogiteksti: Jarkko Huhtanen ja Risto Jesoi

Millaisiin opetustilanteisiin dialogi soveltuu parhaiten?

Dialogin käyttömahdollisuudet ovat opetuksessa laajat

Dialogi tulee sanoista dia ja logos. DIA (kautta; lävitse) ja LOGOS  (sanat; puhe; sanojen merkitys). Dialogilla tarkoitetaan (oppimisen palveluksessa) tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. (Dialogilla syvätehoa oppimiseen 2015.)

Dialogi on monologin vastakohta. Dialogi on yhdessä toimimista, vastavuoroista keskustelua ja toisen kuuntelemista. Sen pyrkimyksenä on ymmärtää toisia, rakentaa ihmisten välisiä aitoja suhteita, lisätä avoimuutta ja luoda uutta. Monologi sitä vastoin on yksin toimimista, yksisuuntaista keskustelua ja pitkiä puheenvuoroja. Monologi ei anna mahdollisuutta keskusteluun ja vastavuoroisuuteen, eikä mahdollista uusia ajatuksia. (Laine, T. & Malinen, A. 2010, 56 - 57.)

Hyvä dialoginen opetustilanne mahdollistuu dialogisella ajattelulla. Dialoginen ajattelu edellyttää osallistujilta aktiivisuutta, avoimuutta, kuuntelemista, vilpittömyyttä ja ystävällisyyttä. Yhdessä toimimisen edellytyksenä on luopua minäkeskeisestä ajattelusta, arvostaa toisen ihmisen ainutlaatuisuutta ja suhtautua myönteisesti toisiin. Yhdessä ajatteleminen on jokaisen oman ajattelun ja toisen ajattelun välistä yhteyttä.  Dialogisessa ajattelussa olemme kaikki tasavertaisia ja voittajia. (Laine, T. & Malinen, A. 2010, 58 - 63.)

Filosofi Martin Buberin sanoin dialogi on ”Dialogisessa tilassa tapahtuu sellaista ajatuksen kehittymistä, mitä kukaan osallistuvista yksilöistä ei olisi saattanut erikseen tuottaa” (Laine, T. & Malinen, A. 2010.)

Dialogisuus ja yhdessä oppiminen edellyttävät opettajalta dialogista asennetta. Opettaja on dialogin mahdollistaja. Opettajan tehtävänä on luoda avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Vastavuoroisuuteen pyrkivä opettaja mahdollistaa opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen. Ohjaava opettaja ei tarjoa opiskelijoille valmiita vastauksia vaan antaa tilaa tutkivalle yhdessä oppimiselle. Kuitenkin opettajan tehtävänä on huolehtia oppimistavoitteiden ja päämäärien toteutumisesta.  Opettajan pitää olla opiskelijalähtöinen, mikä edellyttää aitoa kuuntelemista, keskustelemista ja arvostamista. (Laine, T. & Malinen, A. 2010, 48 – 62.)

Opettajan haasteena on miten saada kaikki osallistumaan dialogiin. Tähän on avuksi Helena Aarnion kehittämät Dialogiset menetelmäkortit. Niiden avulla Dialogia voi harjoitella opiskelijaryhmässä. Esimerkiksi keskusteluliput harjoitteessa kukin osallistuja saa puheenvuoron keskustelulipuilla. Yhdellä lipulla saa sanoa 2-3 lausetta jonka jälkeen puheenvuoro siirtyy edelleen. Jokaisella on tässä harjoituksessa yhtä monta puheenvuoroa. Puheenvuoron tulisi alkaa kysymyssanalla mutta miksi sanaa tulisi välttää.

Zip, zap ja boing (2015)  on draamaharjoitus, joka  antaa mahdollisuuden harjoitella dialogia ja vuorovaikutuksen luomista myös erikielisten kesken.

Dialogi soveltuu parhaiten avoimeen tutkivaan yhdessä oppimiseen, joka mahdollistaa oppijat kokeilemaan omia rajojaan.  Dialogi soveltuu opetustilanteisiin joissa oppimisessa pyritään samaan kokonaisnäkemys asioista ja luodaan uutta tietoa. (Aarnio, H. 2015.)

Lähteet:

Aarnio, H. 2012. Dialogiset menetelmäkortit. Diale. http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/

Aarnio, H. 2015. Dialogia etsimässä ja oppimassa. Blogi. http://dialogipaikka.blogspot.fi/search/label/Dialogin%20oppiminen

Dialogilla syvätehoa oppimiseen. 2015. http://www3.hamk.fi/dialogi/info.htm?k=info_2b

Laine, T. & Malinen, A. 2010. Elävä Peilisali, Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki.

Zip, zap ja boing. 2015. https://www.youtube.com/watch?v=ee9GJJyrF08

Blogiteksti: Kirsi ja Sirpa