Taitojen opettaminen

I’m sailing…

Jokainen meistä on varmaan lapsena rakentanut pienen veneen ja uittanut sitä…

Jokainen meistä on kävellyt portaita tai katua pitkin tai kirjoittanut jotain…

Voiko opetustuokion tavoitteet ja taitojen opettamisen jotenkin yhdistää?

Oppimistuokion tavoitteena oli opettaa motorisia taitoja videon ja mentaalisten mallien avulla ja oppia taitojen opettamisessa tarvittavaa tietoa opettamisen toteuttamisesta ja suunnittelusta. Opetustuokiomme ”Enonsaaren leirikoulu”-taustatarinaan sisältyivät mentaaliset mallit, motoriset taidot, viiden vaiheen työnopastusmenetelmä, opettajan rooli taitojen opetuksessa ja opetuksen suunnittelun vaiheet, tasot ja kulmakivet.

Mentaaliset mallit ohjaavat taidon oppimista ja kehittyvät taitojen harjoittelun myötä. Motoriset taidot eli liikettä ilmaisevat taidot voidaan jakaa tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin. Käsittelytaidot jaetaan vielä karkeamotorisiin ja hienomotorisiin käsittelytaitoihin. (Purtsi 2006 & Salakari 2007.) 

Goal-based scenario (GBS) on taitojen opetuksen menetelmä, jossa opitaan realistisen taustatarinan ja oppimistavoitteiden kannalta oikeanlaisten oppimistehtävien tekemisen kautta. Sitä voidaan kutsua myös tekemällä oppimiseen perustuvaksi simulaatioksi. (Salakari 2007, 94-99.)

Opettajan rooli on luoda oppimista edistävä ympäristö oppijalle, ja edistää oppimista käyttämällä joustavasti erilaisiin oppimistilanteesiin sopivia menetelmiä, riippuen oppijoista, opetettavista taidoista ja oppimisolosuhteista. Opettajan merkitys oppimisen ohjaajana on merkittävä erityisesti oppimisen alkuvaiheessa, mutta rooli pienenee kun osaaminen kasvaa. Opettajan tai muun kokeneen ammattilaisen palaute on tärkeää taitojen kehittymisen kannalta, kuten myös oppijan itsearviointi ja reflektointi. (Salakari 2007, 74-81)

Taitojen oppiminen on mahdollista vain riittävän harjoittelun seurauksena. Opetuksen kokonaisuus muodostuu monin eri tavoin järjestettyjen oppimistapahtumien kokonaisuudesta. Oppijan tarpeita vastaavien todellisten elämäntilanteiden ja tehtävien valitseminen on tärkeää; oppimista edistäviä oppimistilanteita ovat todellisia, työpaikoilla muistuttavat olosuhteet. Opetuksen tavoitteena on realististen mentaalisten mallien muodostaminen opittavista taidoista oppijoille. (Salakari 2007, 74 – 81)

Opetuksen suunnittelun kulmakivet ovat tavoitteellisuus, oppijalähtöisyys, oppijoiden motivaatio, kouluttajan ammattitaito ja käytännöllinen organisointi. Oppijoiden motivaatioon voidaan vaikuttaa valitsemalla oppimisen halun herättävät menetelmät, ja tasapainottamalla lähiopetuspäivät sisältämään sekä luentotyyppistä opetusta että oppijakeskeisiä työskentelymenetelmiä. (Salakari 2007, 179 – 182.)

Lähteet:

Purtsi, Jarno. 2006. Motorinen oppiminen 55-78-vuotiailla. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9349/URN_NBN_fi_jyu-2006203.pdf?sequence=1

Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Eduskills Consulting.

Blogiteksti: Kati & Sirpa

Taitojen opetus

Taito määritellään erään määritelmän mukaan toiminnaksi, jonka tekijä osaa hyvin tai toisen määrityksen mukaa osaamiseksi, johon liittyy pysyvä tekemisvalmius.

Ihmisellä on valtavasti erilaisia taitoja ja niitä on myös määritelty paljon. Taitoja on eri luontoisia, ja niiden määrittely on sidoksissa taidon luonteeseen. Reproduktiiviset taidot ovat perustaitoja eli ns. jäljentämistaitoja ja produktiivisissa eli tuottamistaidoissa joudutaan soveltamaan periaatteita. Seuraavassa kuvassa on taitojen skeema (Romiszovskin 1999, 463.)

Miten taitoja opitaan?

Oppimisessa on tärkeää mentaalisen mallin muodostuminen, työmuistin rajoittavat tekijät sekä työtoiminnan psyykkinen säätely. Mentaalisen mallin muodostaminen tarkoittaa mielikuvan muodostamista opitusta asiasta. Työmuistin rajoittavuus taas tarkoittaa sitä, että ihmisellä on rajallinen työmuisti, joka rajoittaa oppimistamme eli omaksuttavan tiedon määrää. Oppimisprosessin tuloksena tapahtuu psyykkistä automatisoitumista eli yksittäiset signaalit vähenevät ja kokoontuu uusiksi yläkäsitteiksi, jolloin niiden informaatiopitoisuus kasvaa. Ylioppimisen seurauksena opittu tieto säilyy muistissa pitempää ja se miten nopeasti tieto voidaan aktivoida, riippuu miten pitkään ja hyvin asiaa on harjoiteltu. Työtoiminnan psyykkinen säätely eli mielen säätelyllä tarkoitetaan prosessin aikana tapahtuvien mielen liikkeiden, kuten tehtävään suuntautumisen ja orientoitumisen säätelyä.

Taitojen opetuksen lähtökohdiksi voidaan määritellä seuraavat kolme asiaa:

1.      taidon ominaisuudet ja vaatimustaso,

2.      opiskelijan lähtötaso, aikaisemmat taidot, motivaatio ja reaaliset mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi sekä

3.      sovellettavat menetelmät ja oppimisen tehostamisen keinot.

Alla olevassa kuvassa esitellään viisivaiheinen taidon oppimisen malli:

Transferilla kuvataan sitä, miten jossakin opittu siirtyy osaamiseksi eri olosuhteissa, kuin missä taito on opittu!

Blogiteksti: Virpi Brjörkman ja Juha Kinnunen