Dialogin käyttömahdollisuudet ovat opetuksessa laajat
Dialogi tulee sanoista dia ja logos. DIA (kautta; lävitse)
ja LOGOS (sanat; puhe; sanojen
merkitys). Dialogilla tarkoitetaan (oppimisen palveluksessa) tasavertaiseen
osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin
asiaan tai toimintaan. (Dialogilla syvätehoa oppimiseen 2015.)
Dialogi on monologin vastakohta. Dialogi on yhdessä
toimimista, vastavuoroista keskustelua ja toisen kuuntelemista. Sen
pyrkimyksenä on ymmärtää toisia, rakentaa ihmisten välisiä aitoja suhteita,
lisätä avoimuutta ja luoda uutta. Monologi sitä vastoin on yksin toimimista,
yksisuuntaista keskustelua ja pitkiä puheenvuoroja. Monologi ei anna
mahdollisuutta keskusteluun ja vastavuoroisuuteen, eikä mahdollista uusia
ajatuksia. (Laine, T. & Malinen, A. 2010, 56 - 57.)
Hyvä dialoginen opetustilanne mahdollistuu dialogisella
ajattelulla. Dialoginen ajattelu edellyttää osallistujilta aktiivisuutta,
avoimuutta, kuuntelemista, vilpittömyyttä ja ystävällisyyttä. Yhdessä
toimimisen edellytyksenä on luopua minäkeskeisestä ajattelusta, arvostaa toisen
ihmisen ainutlaatuisuutta ja suhtautua myönteisesti toisiin. Yhdessä
ajatteleminen on jokaisen oman ajattelun ja toisen ajattelun välistä
yhteyttä. Dialogisessa ajattelussa
olemme kaikki tasavertaisia ja voittajia. (Laine, T. & Malinen, A. 2010, 58
- 63.)
Filosofi Martin Buberin sanoin dialogi on ”Dialogisessa
tilassa tapahtuu sellaista ajatuksen kehittymistä, mitä kukaan osallistuvista
yksilöistä ei olisi saattanut erikseen tuottaa” (Laine, T. & Malinen, A.
2010.)
Dialogisuus ja yhdessä oppiminen edellyttävät opettajalta
dialogista asennetta. Opettaja on dialogin mahdollistaja. Opettajan tehtävänä
on luoda avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Vastavuoroisuuteen pyrkivä
opettaja mahdollistaa opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen. Ohjaava opettaja
ei tarjoa opiskelijoille valmiita vastauksia vaan antaa tilaa tutkivalle
yhdessä oppimiselle. Kuitenkin opettajan tehtävänä on huolehtia
oppimistavoitteiden ja päämäärien toteutumisesta. Opettajan pitää olla opiskelijalähtöinen,
mikä edellyttää aitoa kuuntelemista, keskustelemista ja arvostamista. (Laine, T.
& Malinen, A. 2010, 48 – 62.)
Opettajan haasteena on miten saada kaikki osallistumaan
dialogiin. Tähän on avuksi Helena Aarnion kehittämät Dialogiset
menetelmäkortit. Niiden avulla Dialogia voi harjoitella opiskelijaryhmässä.
Esimerkiksi keskusteluliput harjoitteessa kukin osallistuja saa puheenvuoron
keskustelulipuilla. Yhdellä lipulla saa sanoa 2-3 lausetta jonka jälkeen
puheenvuoro siirtyy edelleen. Jokaisella on tässä harjoituksessa yhtä monta
puheenvuoroa. Puheenvuoron tulisi alkaa kysymyssanalla mutta miksi sanaa tulisi
välttää.
Zip, zap ja boing (2015)
on draamaharjoitus, joka antaa
mahdollisuuden harjoitella dialogia ja vuorovaikutuksen luomista myös
erikielisten kesken.
Dialogi soveltuu parhaiten avoimeen tutkivaan yhdessä
oppimiseen, joka mahdollistaa oppijat kokeilemaan omia rajojaan. Dialogi soveltuu opetustilanteisiin joissa
oppimisessa pyritään samaan kokonaisnäkemys asioista ja luodaan uutta tietoa.
(Aarnio, H. 2015.)
Lähteet:
Aarnio, H. 2012. Dialogiset menetelmäkortit. Diale.
http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/
Aarnio, H. 2015. Dialogia etsimässä ja oppimassa. Blogi.
http://dialogipaikka.blogspot.fi/search/label/Dialogin%20oppiminen
Dialogilla syvätehoa oppimiseen. 2015.
http://www3.hamk.fi/dialogi/info.htm?k=info_2b
Laine, T. & Malinen, A. 2010. Elävä Peilisali, Aikuista
pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki.
Zip, zap ja boing. 2015.
https://www.youtube.com/watch?v=ee9GJJyrF08
Blogiteksti: Kirsi ja Sirpa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti