Mitä pitää huomioida opetusmateriaalin teossa ja opettamisessa verkkoympäristössä?

Videon suunnittelu ja toteutus: Kristiina Einola ja Johanna Kakko

Miten SOME:a voi hyödyntää opetuksessa?

SOME käsitteenä pureutuu käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäsi dilemma on sisältöjen tuottamisessa ja jakamisessa. Se on prosessi, jossa SOME syntyy sisältöjen, että yhteisöjen sekä verkkoteknologein summana. (Pönkö2014, 34-35.)

SOME opetuksessa

SOME opetusvälineenä tarkoittaa yhteisöjä ja ohjelmia, esim. sisällönjakopalvelut ja verkkoyhteisöpalvelut, joille on tyypillistä käyttäjien rooli sisällöntuottajina ja aktiivisina osallistujina. SOMEn palvelut usein maksuttomia, helppokäyttöisiä. Ne rikastuttavat opetusta ja käytössä olevia oppimisympäristöjä, sillä ne antavat opiskelijoille paremman mahdollisuuden hallita tuotostaan/aikaansaannostaan/tekstejään ja luoda omia sisältöjä yksin ja yhdessä oppimisryhmän kanssa.   

Suljetuissa oppimisympäristöissä materiaalit ja opiskelijoiden tuottamat aineistot jäävät kurssialueelle oppimisjakson loputtua, sitä vastoin sosiaalisen median ohjelmissa opiskelijat hallinnoivat itse omaa oppimisympäristöään ja se jää heidän käyttöönsä opintojen päätyttyäkin, myöhempää käyttöä varten.   

  

Hyviä ominaisuuksia käytettäessä SOME.n ohjelmistojen opetuskäytössä:  

·                 Opiskelijalähtöisyys ja oppimisen omistajuuden siirtyminen opiskelijoille  

·                 Oppimisprosessin jatkuvuus, yhtä opintokokonaisuutta pidemmälle  

·                 Yhteisön hyödyntäminen oppimisessa   

·                 Argumentointitaidot kehittyvät  

·                 Yhteinen tiedonrakentaminen  

·                 Motivointi, aktivointi ja itseohjautuvuus  (Suominen, Nurmela 2011, 94.)

Verkko-opetuksessa oppimisen kannalta tärkeintä on: toiminta, vuorovaikutus ja oppimisaihiot.  Opettajan kannattaa upottaa sisällöt keskusteluihin ja tehtäviin sen sijaan että kirjoittaisi sisällöt oppikirjamaiseksi tekstiksi. Toiminta kohdennetaan sisältöihin, jossa tehtävän annot ovat riittävän avoimia. Avoimina; näin oppijat saavat tilaa erilaisille etenemistavoille sekä sisällöille.  Juoni on täten tärkeä myös SOMEssa. Juonen avulla opiskelija pystyy hahmottamaan erillisistä työkaluista ja sisällönosista oppimisen kannalta tärkeän asiakokonaisuuden. (Suominen, Nurmela 2011, 96.)

Verkkokurssit rakennetaan erilaisille oppimisalustoille esim. Moodle.  Moodelessa esitellään tehtävänannot sekä erilaiset ohjeet ja muut toimintatavat.

Kuvio 1. Oppimisalustan rakentaminen virtuaaliseen oppimisympäristöön (mukaillen Suominen ym. 2011, 98).
 

Käyttöönotto ja käyttö

ENNEN SOMEn käyttöönottoa, kannatta miettiä tarkkaan, miksi jokin työkalu otetaan käyttöön, mitkä ovat sen todelliset hyödyt oppimiselle ja mitä etua sillä voidaan saavuttaa verrattuna organisaation omiin oppimisympäristöihin verrattuna.  Kuitenkin organisaatioiden ylläpitämät palvelut ovat tietoturvallisia, ja opiskelijoiden tietoturva/ yksityisyydensuoja on huomioitu. Organisaatioiden tarjoamat palvelut ovat siten luotettavia ja ne ovat usein pysyviä. (ei lopu kesken toiminta)  

SOMEn ohjelmistot ovat usein tuttuja entuudestaan opiskelijoille, siten niiden kautta voidaan saada hyviä ja virkistäviä ideoita uusista opetusmuodoista ja opiskelijat saattavat esittää toiveitaan palveluiden käyttöönottoon. Täysin uusia välineitä kannattaa ottaa pienin erin opetuskäyttöön ja kokeilla niiden toimivuutta opetuksen tukemiseen/ tukena. Ei kannata Rakentaa heti koko opetusta täysin uusien palveluiden varaan.  

Kannattaa tunnistaa palveluiden käyttöön sisältyvät riskit. SOMEn tietoturvasta vastaa viimekädessä palvelun tarjoaja. Yleensä tieto mitä SOMEn tallennetaan, tulee olla sellaista mikä olisi muutenkin julkista, sillä jos se leviää julkiseksi sillä ei ole siten merkitystä.   

Organisaatioissa on säännöt mm. turvaluokiteltuaineisto ja henkilöstöasioista jotka on otettava huomioon, että ei "vuoda" SOMEn palveluihin.  

Rekisteröityminen, opiskelijaa ei voi pakottaa rekisteröitymään SOMEn palveluihin, vaan opiskelijalle on järjestettävä vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi, tai hänelle voidaan ehdottaa jotakin nimimerkkiä käyttöön. On myös olemassa SOME palveluita joihin ei tarvita mitään käyttäjätunnuksia, niitä voi sitten suosia.  

Pelisäännöt kannattaa laatia yhdessä, niin opettaja kuin oppilaat yhdessä. Yhteiset pelisäännöt on helpompi toteuttaa ja kannattaa käydä keskustelu myös siitä miten palvelua käytetään, ei oleteta että kaikki osaavat sen ja lisäksi tietoturva-asioista keskustellaan yhdessä.  

Opettajan on huolehtia viimekädessä että opiskelijoiden suoritukset; joihin arviointi perustuu, tulee tallennettua. Opettajan kannattakin miettiä etukäteen miten tallennukset tulee hoitaa ja mihin hän ne tallentaa.
  

Työkalut 

·                 Wikit 

·                 Blogit 

·                 Mikroblogit 

·                 Yhteisöpalvelut 

·                 Pikaviesti- ja keskustelusovellukset 

·                 Videopalvelut 

·                 Kuvanjakopalvelut 

·                 Pilvitallennuspaikat ja dokumenttien työstäminen verkossa 

·                 Pelit 

·                 Virtuaalimaailma 

Kuvio 2. Sosiaalisen median maailmankartta, Pönkö 2014, 80.

Lähteet:

Pönkö, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo Oy.

Suominen, R. & Nurmela, S. 2011.Verkko-opettaja. Helsinki: WSOY.

https://somekirja.wordpress.com/category/sosiaalisen-median-maailmankartta/, lainattu 1.11.2015.

Blogiteksti: Marja Hugg ja Pia Koivisto

Mikä on opettajan rooli verkkoympäristössä?

Päivän pohdinnassa opettajan rooli verkkoympäristössä!

Meidän tehotiimimme mielestä verkko-opettajalle lankeaa heti ensikättelyssä 10 erilaista roolia, jotka löytyvät tästä tekstistä lyhyesti ja ytimekkäästi ja näppäränä muistilistana!

“Verkkokurssin vetäjän tärkein tehtävä on luoda mahdollisuudet oppimiselle. Kysymys on kokonaisvaltaisesta pedagogisesta toiminnasta, joka sisältää organisoinnin mutta ennen kaikkea ohjauksellisen läsnäolon oppimisen prosessissa. Läsnäolo tarkoittaa tässä hereillä olevaa kohtaamista ja hienovaraista näkyväksi tulemista tilanteiden mukaisesti.” Suominen, R. & Hakanurmi, S.2013. Verkko-opettaja. Klaava media.

1.    MATERIAALIN TUOTTAJA tekijänoikeussäädökset ja verkkoympäristö tutuksi, tutustu aineistoon ja  työkaluihin, mieti mitä opiskelijan ajatellaan verkossa tekevän

Tutki miten verkossa voi oppia ja opettaa. Oppilaitoksissa usein valmiita käytössä olevia oppimisalustoja eli ohjelmistoja, jossa työkalut materiaalin tuomiseen, keskusteluun, harjoitusten ja testien rakentamiseen. Valmiiden alustojen lisäksi hyviä oppimisenapuja ovat sosiaalisen median työkalut, avoimet verkkoaineistot, maksulliset ja maksuttomat reaaliaikaiset vuorovaikutustyökalut esimerkiksi pikaviestimet. Verkko-oppimisympäristöksi käy mikä tahansa materiaalikokonaisuus, johon on liitetty joitain työkaluja ja yhteistoimintaa. Luo oppimisaihiot. Samoja oppimisaihioita voidaan käyttää eri tyyppisillä verkkokursseilla ja aihioista voidaan koostaa erilaisia kokonaisuuksia eri kohderyhmiä varten.

2.    UUSIEN MENETELMIEN KOKEILIJA  perehdy ammattialaan liittyviin verkkolähteisiin ja verkkoympäristöön, verkkomateriaaliin tutustuminen, suunnittele oppimisprosessi, sosiaalisen median sovellusten opetuskäyttö

Uusien menetelmien kokeilijana mahdollisuus luoda uusia tapoja oppia esimerkiksi pelillisyyden avulla. On tutkittu, että verkossa orientoivat, vuorovaikutukselliset ja nopeasti muuttuvat sisällöt toimivat. Muista, että opettaja ei ole vain tiedon hallitsija vaan uuden tiedon luoja eikä oppija aika ei mene verkko-oppimisympäristössä keskustelu-, ryhmätyö- ja testimahdollisuuksien etsimiseen, materiaalin ollessa niin laajaa.

Kaikkia työkaluja ei saa vielä yhdessä ja samassa paketissa vaan useimmiten verkkokurssi aikana käytetään erilaisin verkon yli toimivia sovelluksia. Joskus opettaja ja oppilaat yhdessä rakentavat oppimisympäristön!

Varo, ettei verkko-opintojen kokonaisuus jää liian epäselväksi ja monimutkaiseksi, jos esimerkiksi tehtäviä on viikottain, jopa päivittäin.

Ei ole olemassa erillistä ja vain verkkoon sopivaa pedagogiikkaa vaan on mietittävä eri vaihtoehtojen soveltuvuutta verkkoon. Teknologia kehittyy ja nopeutuu, mutta oppimisprosessi ei nopeudu.

3.    TEKNINEN TUKI tutustu oppilaitoksen omiin oppimisalustoihin, selvitä onko kaikilla samat mahdollisuudet käyttää verkkoa, yhteydenpito, mieti, mitä osaat itse käyttää, miten opit sen ja miten opetat sen oppijoille. oppilaitosten omat oppimisalustat eli ohjelmistot.

Verkko-opettajuus vaatii opettajalta jatkuvaa tietojen päivittämistä, havainnollistamiskykyä ja mahdollisuuden vastata mahdollisimman nopeasti verkossa oppilaiden kysymyksiin. Riittääkö omat tekniset taidot näihin vai vievätkö ne aikaa? Kaikkia työkaluja ei saa vielä yhdessä ja samassa paketissa vaan useimmiten verkkokurssi aikana käytetään erilaisin verkon yli toimivia sovelluksia. Eli valmiin oppimisympäristön ohella käytössä ovat sosiaalisen median työkalut. Opettajan rooliin kuuluu myös sosiaalisen median tuntemus, sen käyttö ja käyttömahdollisuudet.

Oppilaitoksen omaan tekniseen tukeen kannattaa varmasti olla yhteydessä, jos ilmenee kysyttävää tai ongelmia, joihin ei itse kykene vastaamaan.

Ja kurssin aluksi opettaja seuraa kurssinhallinta, että kaikki pääsevät sisään verkkoympäristöön.

4.    ASIANTUNTIJA  opettajalta odotetaan syvällistä asiantuntemusta ja kykyä tarjota tuoreita näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. Syntyy siten, että toimitaan opettajalle tutun aiheen parissa ja käytetään alan tietämystä oikeiden ongelmien ratkaisuun sekä käytännön työtehtävien tekoon.

Verkko-opettajalta odotetaan syvällistä asiantuntemusta ja kykyä tarjota tuoreita näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. tämä näkökulma syntyy siitä, että toimitaan opettajalle tutun aiheen parissa ja käytetään alan tietämystä oikeiden ongelmien ratkaisuun sekä käytännön työtehtävien tekoon.

Verkko-opetuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että opettaja on tasa-arvoisena ryhmän asiantuntijajäsenenä ratkaisemassa ongelmia, luomassa tietoja ja tekemässä näkyväksi omaa ajatteluaan dialogissa muiden kanssa. Avoimissaverkkodialogin ongelmissa opettajan konsultoiva asiantuntijarooli korostuu

5.    OHJAAJA Verkko-opettajuus on käytännössä sekoitus ohjausta ja opetusta, verkko-opetuksessa on paljon korostettu ettei kyseessä ole opetus vaan ohjaus, vuorovaikutuksellinen ohjaus, reflektiivinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus. liian opettajakeskeinen toteutus muuttaa verkon jakelukanavaksi.

Opettajan tehtävänä on esimerkiksi verkkokeskusteluissa huolehtia siitä, että puheenvuorot jakautuvat tasaisesti ja kaikki tulevat kuulluksi. Opettajan on otettava  huomioon erilaiset opiskelijat ja osaa ohjata heidät aktiivisesti toimintaan. Opettaja ohjaa ja rohkaisee oppijoita esittämään kysymyksiä. Opettajan on luovuttava asenteesta, että asioista kertominen ja niiden oppiminen ovat sama asia sekä asenteesta, että opettaja on tiedon korkein lähde ja kaiken asiantuntija. Ohjaajan rooli on laaja, ensin opettaja ohjaa opiskelijat tervetulleeksi verkkoympäristöön, sen jälkeen ohjaa noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Hän myös ohjaa sosiaalisen yhteisön muodostumista, materiaalien löytymiseen,  tiedon jakamista, avaa keskusteluihin liittyviä taustaoletuksia, rajaa aiheita, rohkaisee keskusteluihin.

Ohjausta saavien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti tutkitusti pienenee ja oppiminen etenee prosessina.

6.    TUUTORI opetus + ohjaus = tutorointi. opettajan rooli tutorina korostaa opettajan roolin muuttumista verkossa, oppijakeskeisyyttä, tasa-arvoisuutta ja vastavuoroisuutta. tutorointi tarkoittaa eri asioita erilaisissa koulutuksissa. se on aina sidoksissa sisältöön, kohderyhmään ja oppimisympäristöön.

7.    MENTORI opettaja ei tiedon hallitsija vaan uuden tiedon luoja.

8.    YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄJÄ joskus osallistujien virtuaaliset kemiat eivät toimi eikä yhteisöllinen prosessi käynnisty.

9.    MOTIVOIJA selkeä juoni verkko-opinnoille, punainen lanka, luo viitekehys kurssille- sijoita esimerkiksi ongelmalähtöisen oppimisen, tutkivan oppimisen tai projektioppimisen viitekehykseen, oppimisaihiot, kovin opettajakeskeinen toteutus muuttaa verkon pelkästään jakelukanavaksi, kohti opiskelijalähtöisyyttä

10.  SITOUTTAJA verkko-ohjauksessa vaativin paikka on aloitus!

Ja vielä lopuksi hyviä linkkejä:

satujatarina.com

yksityinenkielitoimisto.net

edu.fi

lemill.net/content/

fi.wikibooks.org/wiki/

en.wikibooks.org/wiki/

ocw.mit.edu/

merlot.org/

Blogiteksti: Kaisa Heikkilä ja Piia Helasto

Miten avoimia sisältöjä voidaan hyödyntää opetuksessa?

Avoin lähdekoodi tarkoittaa tekijänoikeusvapaita sisältöjä eli teoksia joiden tekijä antaa muiden hyödyntää teostaan laajemmin kuin tekijänoikeus sallisi. Avointa sisältöä saa siis kuka tahansa käyttää hyvien tapojen mukaisesti vapaasti miten ja missä haluaa. Voit siis kopioida, levittää, julkaista, esittää ja näyttää avoimen sisällön teoksia sellaisenaan, et välttämättä muokata niitä.

Avoin lähdekoodi eli CC-lisenssi ja vapaat sisällöt

CC tulee sanoista Creative Commons, ja se on mahdollisuus hyödyntää erityisesti verkkoympäristöön kehitettyä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmää. Esimerkkejä: Linux- käyttöjärjestelmä, Firefox, Open Office sekä myös Wikipedia perustuu avoimeen lähdekoodiin ja kellä tahansa on mahdollisuus muokata sitä.

Miten käyttölupa menee avoimen lähdekoodin lisensseissä?

Käyttölupa eli lisenssi on tekijänoikeuden haltijan antama lupa, joka koskee tiettyä ryhmää, antaa lisää oikeuksia joita tekijänoikeuslain perusteella ei muuten saisi. Avoimet lisenssit antavat lisäoikeuksia ja suljetut lisenssit taas ottavat niitä pois. Useimmat avoimet lisenssit ovat maksuttomia. Julkaiseminen netissä antaa kaikille maailman ihmisille pääsyn teokseen ja oikeuden käyttää sitä yksityiskäytön piirissä, mutta ei sen enempää. avoimella lisenssillä voit antaa muille tätä enemmän käyttöoikeuksia.  

Mistä löytää avoimen lähdekoodin materiaalin?

Materiaali joka kuuluu avoimen lähdekoodin piiriin, on merkitty CC -tunnuksella. Materiaali voi olla kuvia, kirjoja, äänikirjoja tai musiikkiesityksiä. Googlen tavallinen haku ei erottele CC-lisenssejä, ”tarkennettu haku”-linkistä kohdasta ”käyttöoikeudet” voi valita hakuehdot, jos haluaa etsiä vaan CC lisenssillä olevia teoksia. Osoitteessa http://search.creativecommons.org on CC-yhteisön tarjoama metahakukone, joka välittää antamasi haun useisiin hakukoneisiin ja sisältöpalveluihin. Myös kirjoista löytää materiaalia avoimeen lähdekoodiin.

Alla linkki missä aihetta esitellään:

https://www.youtube.com/watch?v=8YkbeycRa2A

Blogiteksti: Sari Erviö ja Janne Jokivuori

Miten videoneuvottelua käytetään opetuksessa?

Videoneuvottelu opetuksessa

Videoneuvottelut opetuksessa ovat arkipäivää. Videoneuvottelujen tarpeellisuus tänä päivänä on seurausta yhä liikkuvammasta toimintaympäristöstä. Enää ei tarvitse lähteä fyysisesti oppimaan tai opiskelemaan, koska videoneuvottelut tuovat opinnot oppijan luo.

Videoneuvottelujen keskeisin haaste opetuksessa on se, että opettajalla on hyvä osaaminen video-opettamiseen ja tarkka ymmärrys pedagogisista ratkaisuista. Opiskelijoiden vastaanotto videoneuvotteluihin on tutkimustulostenkin mukaan varsin hyvää. Periaatteellista estettä videoiden tai erilaisten neuvottelujärjestelmien käyttöön ei ole olemassa.

Päätimme opetussessiomme valmistelussa tukeutua ajatukseen, että kaikilla osallistujilla on jonkinlaisia kokemuksia videopalavereista ja jopa opetussessioista. Valitsimme pedagogiseksi ratkaisuksi Learning Cafe menetelmän. Menetelmä sopii parhaiten sellaisiin opetustilanteisiin, joissa opiskelijoilla on eritasoisia kokemuksia käsiteltävästä aiheesta ja opiskelukumppanit voivat täydentää toistensa osaamista erilaisilla kokemuksillaan.
 

Learning Cafessa käytimme seuraavia kysymyksiä:

1. Miksi videoneuvottelu ei ole käyttökelpoinen opetusmenetelmä?

2. Miksi videoneuvottelu on niin hyvä opetusmenetelmänä?

3. Miten videoneuvottelua voi tehdä ja toteuttaa?

4. Miten sitoutat oman organisaatiosi käyttämään videoneuvottelua?

Opetusmenetelmän haaste oppituntikontekstissa oli ennen kaikkea rajallinen aika ja iso ryhmä. Onnistuimme mielestämme erittäin hyvin vaikkakin aika loppui suunnitellusti kesken. Koontivaiheessa havaitsimme, että kaikkiin asettamiimme kysymyksiin oli löytynyt hyvin vastauksia ja asia oli mielestämme ymmärretty oikein.

Päätimme opetuskokonaisuutemme video-opettajan kymmeneen teesiin:

•       Tarkista, että tekniikka toimii (jos mahdollista harjoittele käytettävän tekniikan käyttöä ryhmän kanssa etukäteen).

•       Tee suunnitelma B.

•       Huomioi ajankäyttö.

•       Tee havaintomateriaalista riittävän selkeää.

•       Esittele opetustuokion aluksi tulevan opetuksesi ydinkohdat.

•       Artikuloi. Puhu riittävän hitaasti ja lyhyesti.

•       Pyri vuorovaikutukseen. Varmista välillä, että viestisi on ymmärretty.

•       Sovi puheenvuorokäytännöistä.

•       Muista katsekontakti.

•       Muista palaute! Miten varmistat oppimisen?

Nämä teesit laadimme nimenomaan opettajan näkökulmasta. Siis asioista, joita opettajan tulee tiedostaa alkaessaan toteuttaa video-opetusta.

Blogiteksti: Teemu Jäppinen ja Petteri Hyttinen