Miten SOME:a voi hyödyntää opetuksessa?

SOME käsitteenä pureutuu käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäsi dilemma on sisältöjen tuottamisessa ja jakamisessa. Se on prosessi, jossa SOME syntyy sisältöjen, että yhteisöjen sekä verkkoteknologein summana. (Pönkö2014, 34-35.)

SOME opetuksessa

SOME opetusvälineenä tarkoittaa yhteisöjä ja ohjelmia, esim. sisällönjakopalvelut ja verkkoyhteisöpalvelut, joille on tyypillistä käyttäjien rooli sisällöntuottajina ja aktiivisina osallistujina. SOMEn palvelut usein maksuttomia, helppokäyttöisiä. Ne rikastuttavat opetusta ja käytössä olevia oppimisympäristöjä, sillä ne antavat opiskelijoille paremman mahdollisuuden hallita tuotostaan/aikaansaannostaan/tekstejään ja luoda omia sisältöjä yksin ja yhdessä oppimisryhmän kanssa.   

Suljetuissa oppimisympäristöissä materiaalit ja opiskelijoiden tuottamat aineistot jäävät kurssialueelle oppimisjakson loputtua, sitä vastoin sosiaalisen median ohjelmissa opiskelijat hallinnoivat itse omaa oppimisympäristöään ja se jää heidän käyttöönsä opintojen päätyttyäkin, myöhempää käyttöä varten.   

  

Hyviä ominaisuuksia käytettäessä SOME.n ohjelmistojen opetuskäytössä:  

·                 Opiskelijalähtöisyys ja oppimisen omistajuuden siirtyminen opiskelijoille  

·                 Oppimisprosessin jatkuvuus, yhtä opintokokonaisuutta pidemmälle  

·                 Yhteisön hyödyntäminen oppimisessa   

·                 Argumentointitaidot kehittyvät  

·                 Yhteinen tiedonrakentaminen  

·                 Motivointi, aktivointi ja itseohjautuvuus  (Suominen, Nurmela 2011, 94.)

Verkko-opetuksessa oppimisen kannalta tärkeintä on: toiminta, vuorovaikutus ja oppimisaihiot.  Opettajan kannattaa upottaa sisällöt keskusteluihin ja tehtäviin sen sijaan että kirjoittaisi sisällöt oppikirjamaiseksi tekstiksi. Toiminta kohdennetaan sisältöihin, jossa tehtävän annot ovat riittävän avoimia. Avoimina; näin oppijat saavat tilaa erilaisille etenemistavoille sekä sisällöille.  Juoni on täten tärkeä myös SOMEssa. Juonen avulla opiskelija pystyy hahmottamaan erillisistä työkaluista ja sisällönosista oppimisen kannalta tärkeän asiakokonaisuuden. (Suominen, Nurmela 2011, 96.)

Verkkokurssit rakennetaan erilaisille oppimisalustoille esim. Moodle.  Moodelessa esitellään tehtävänannot sekä erilaiset ohjeet ja muut toimintatavat.

Kuvio 1. Oppimisalustan rakentaminen virtuaaliseen oppimisympäristöön (mukaillen Suominen ym. 2011, 98).
 

Käyttöönotto ja käyttö

ENNEN SOMEn käyttöönottoa, kannatta miettiä tarkkaan, miksi jokin työkalu otetaan käyttöön, mitkä ovat sen todelliset hyödyt oppimiselle ja mitä etua sillä voidaan saavuttaa verrattuna organisaation omiin oppimisympäristöihin verrattuna.  Kuitenkin organisaatioiden ylläpitämät palvelut ovat tietoturvallisia, ja opiskelijoiden tietoturva/ yksityisyydensuoja on huomioitu. Organisaatioiden tarjoamat palvelut ovat siten luotettavia ja ne ovat usein pysyviä. (ei lopu kesken toiminta)  

SOMEn ohjelmistot ovat usein tuttuja entuudestaan opiskelijoille, siten niiden kautta voidaan saada hyviä ja virkistäviä ideoita uusista opetusmuodoista ja opiskelijat saattavat esittää toiveitaan palveluiden käyttöönottoon. Täysin uusia välineitä kannattaa ottaa pienin erin opetuskäyttöön ja kokeilla niiden toimivuutta opetuksen tukemiseen/ tukena. Ei kannata Rakentaa heti koko opetusta täysin uusien palveluiden varaan.  

Kannattaa tunnistaa palveluiden käyttöön sisältyvät riskit. SOMEn tietoturvasta vastaa viimekädessä palvelun tarjoaja. Yleensä tieto mitä SOMEn tallennetaan, tulee olla sellaista mikä olisi muutenkin julkista, sillä jos se leviää julkiseksi sillä ei ole siten merkitystä.   

Organisaatioissa on säännöt mm. turvaluokiteltuaineisto ja henkilöstöasioista jotka on otettava huomioon, että ei "vuoda" SOMEn palveluihin.  

Rekisteröityminen, opiskelijaa ei voi pakottaa rekisteröitymään SOMEn palveluihin, vaan opiskelijalle on järjestettävä vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssi, tai hänelle voidaan ehdottaa jotakin nimimerkkiä käyttöön. On myös olemassa SOME palveluita joihin ei tarvita mitään käyttäjätunnuksia, niitä voi sitten suosia.  

Pelisäännöt kannattaa laatia yhdessä, niin opettaja kuin oppilaat yhdessä. Yhteiset pelisäännöt on helpompi toteuttaa ja kannattaa käydä keskustelu myös siitä miten palvelua käytetään, ei oleteta että kaikki osaavat sen ja lisäksi tietoturva-asioista keskustellaan yhdessä.  

Opettajan on huolehtia viimekädessä että opiskelijoiden suoritukset; joihin arviointi perustuu, tulee tallennettua. Opettajan kannattakin miettiä etukäteen miten tallennukset tulee hoitaa ja mihin hän ne tallentaa.
  

Työkalut 

·                 Wikit 

·                 Blogit 

·                 Mikroblogit 

·                 Yhteisöpalvelut 

·                 Pikaviesti- ja keskustelusovellukset 

·                 Videopalvelut 

·                 Kuvanjakopalvelut 

·                 Pilvitallennuspaikat ja dokumenttien työstäminen verkossa 

·                 Pelit 

·                 Virtuaalimaailma 

Kuvio 2. Sosiaalisen median maailmankartta, Pönkö 2014, 80.

Lähteet:

Pönkö, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo Oy.

Suominen, R. & Nurmela, S. 2011.Verkko-opettaja. Helsinki: WSOY.

https://somekirja.wordpress.com/category/sosiaalisen-median-maailmankartta/, lainattu 1.11.2015.

Blogiteksti: Marja Hugg ja Pia Koivisto