Taitojen opetus

Taito määritellään erään määritelmän mukaan toiminnaksi, jonka tekijä osaa hyvin tai toisen määrityksen mukaa osaamiseksi, johon liittyy pysyvä tekemisvalmius.

Ihmisellä on valtavasti erilaisia taitoja ja niitä on myös määritelty paljon. Taitoja on eri luontoisia, ja niiden määrittely on sidoksissa taidon luonteeseen. Reproduktiiviset taidot ovat perustaitoja eli ns. jäljentämistaitoja ja produktiivisissa eli tuottamistaidoissa joudutaan soveltamaan periaatteita. Seuraavassa kuvassa on taitojen skeema (Romiszovskin 1999, 463.)

Miten taitoja opitaan?

Oppimisessa on tärkeää mentaalisen mallin muodostuminen, työmuistin rajoittavat tekijät sekä työtoiminnan psyykkinen säätely. Mentaalisen mallin muodostaminen tarkoittaa mielikuvan muodostamista opitusta asiasta. Työmuistin rajoittavuus taas tarkoittaa sitä, että ihmisellä on rajallinen työmuisti, joka rajoittaa oppimistamme eli omaksuttavan tiedon määrää. Oppimisprosessin tuloksena tapahtuu psyykkistä automatisoitumista eli yksittäiset signaalit vähenevät ja kokoontuu uusiksi yläkäsitteiksi, jolloin niiden informaatiopitoisuus kasvaa. Ylioppimisen seurauksena opittu tieto säilyy muistissa pitempää ja se miten nopeasti tieto voidaan aktivoida, riippuu miten pitkään ja hyvin asiaa on harjoiteltu. Työtoiminnan psyykkinen säätely eli mielen säätelyllä tarkoitetaan prosessin aikana tapahtuvien mielen liikkeiden, kuten tehtävään suuntautumisen ja orientoitumisen säätelyä.

Taitojen opetuksen lähtökohdiksi voidaan määritellä seuraavat kolme asiaa:

1.      taidon ominaisuudet ja vaatimustaso,

2.      opiskelijan lähtötaso, aikaisemmat taidot, motivaatio ja reaaliset mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi sekä

3.      sovellettavat menetelmät ja oppimisen tehostamisen keinot.

Alla olevassa kuvassa esitellään viisivaiheinen taidon oppimisen malli:

Transferilla kuvataan sitä, miten jossakin opittu siirtyy osaamiseksi eri olosuhteissa, kuin missä taito on opittu!

Blogiteksti: Virpi Brjörkman ja Juha Kinnunen